telkkämuorin mietteet

“Gouldeneiiiiii, ai faund his viiknes, gouldeneiiiiii, heell duu vot ai pliiis…” jollotteli telkkämuori. Telkkämuorina se kotosuomessa tunnettiin, mutta talvehtimissijoillaan Puolassa piruuttaan nimittivät sitä Lady Goldeneyeksi. Ei sen saundi eikä soinnin puhtaus ollut ihan Tina Teen veroinen mutta turha sitä on siitä soimata, äänellään se sotkakin laulaa.

Talvi oli jo taittunut maaliskuuksi ja muutto Suomeen kesänviettoon oli jo ihan lähellä, siksi muoria laulatti. Ikää sillä jo oli ties kuinka paljon, mutta kuin vanhasta muistista se vielä pysyi elossa ja muutti parven mukana syksyin keväin. Pesimään se ei enää vaivautunut, mutta pyöripä nuorempien kiusana muistelojaan kertoilemassa ja viisauttaan jakamassa.

Toviksi muori vajosi muistoihinsa pohtimaan menneitä ja nykyisiä aikoja. Nykyään asiat olivat hyvällä mallilla, rannoilla oli pöntöistä oikein runsaudenpulaa ja metsästäjätkin alkoivat jo olla niin ukkoutuneita, etteivät juuri hanhea pienempään saaliiseen osuneet.  Toista se oli ennen, silloin uuttuja oli harvassa ja niistäkin nälkäiset ihmiset keräsivät munat ruokapöytäänsä. Tai silloin kun telkkämuori muni ensimmäiset munansa Ilmattaren polvelle. Perin huono oli pesäpaikka kun kaikki munat särkyivät, mutta minkäs teit kun ei pönttöjäkään ollut tarjolla. Ja syntyihän siitä nyt kuitenkin maailma, jos ei telkkäpoikuetta syntynytkään.

Telkkämuori hymähti ja sulki silmänsä. Nyt oli päivätorkkujen aika.  

Pakinaperjantai #325: maaliskuun kuvahaaste

Mainokset
Kategoria(t): Pakinaperjantai | 25 kommenttia

susi aasien vaatteissa

Osuusmeijerin johtokunta kokoontui ylimääräiseen hätäkokoukseen. Osuuspankin kokoushuone ei enää ollut käytettävissä kun koko pankki oli fuusioitu suurempiin ja konttori lakkautettu, siksi johtokunta kokoontui Moilasen maitolaiturilla. Ei Moilasella tosin enää ollut yhtään lypsävää, mutta maitolaituri vielä nökötti maantien reunassa muistona menneiltä, paremmilta ajoilta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin osuusmeijerikin oli jo lakkautettu. Maitoauto haki muutaman viimeisen mohikaanin maidot kauas etelään, ainakin toistaiseksi. Tosin Valion herrat olivat jo ilmoittaneet ettei näin kaukaa kannata maitoja oivaimmeisten juotavaksi enää noutaa. Ulkoisten olosuhteitten lisäksi isäntiä kylmäsi myös nykyajan outo meno. Mutta vielä ei oltu valmiiita antamaan periksi, vielä päätettiin pyristellä vastaan. Siksi tämä kokous oli koolle kutsuttu.

”Voitaisiin muuttaa vanha meijeri teurastamoksi” ehdotti Kemppainen. ”Helsingin herrat syövät lihaa niin että napa ruskaa, sinne kelpaisivat meidänkin viimeiset lypsävät. Ikäloppu Mansikki jalostuu helposti kelpo pihvihäräksi ”

”Tuo tuuma ei pitkälle kanna” epäili Heikkinen. ”Ei meidän vähien kantturoiden takia kannata ryhtyä investoimaan teurastuslinjoihin. Mitä sitten lihoiksi pannaan kun viimeinen lehmä on kylmänä?”

”Minä keksin” innostui Kinnunen. ”Melkein joka äijällä on tallissa ihan turhaan polle tai pari, ei metsätöitä kannata enää hevospelillä tehdä. Pistetään naudan joukkoon puolet hevosta, niin teurastettavaa riitää kaksin verroin. Etelän aaseille se uppoaa kuin väärä raha.” Valko höristi korviaan Moilasen tallissa ja näytti huolestuneelta.

”Ei se toimi sittenkään” tuumi Heikkinen. ”Itä-Euroopasta tulee niin halvalla kaikenlaista kavioeläintä ettemme me pysty sen kanssa mitenkään kilpailemaan. Kyllä meidän pollet saavat rauhassa viettää ansaitut eläkepäivänsä.” Tallista kuului helpottunut hirnahdus.

”No sutta sitten” ehdotti Kinnunen. ”Tähän mennessä on sudenruhot ihan suotta haudattu metsään. Purkitetaan susinautanötköttiä etelän eläjille, eivät ne mitään huomaa.”

Koko Valko-pollella vahvistettu johtokunta oli yksimielinen siitä että kannatti ainakin yrittää. Kemppainen valtuutettiin hakemaan Brysselistä investointitukia, kun Heikkinen ja Kinnunen lähtivät jo käynnistelemään moottorikelkkojaan lihanhankintareissua varten. Oli kuin toivontähti olisi pilkahtanut kainuulaisen taivaan pilvien välistä.

Pakinaperjantai #324: hirnahdus

Kategoria(t): Pakinaperjantai | 21 kommenttia

Jäällä

OLYMPUS DIGITAL CAMERAValokuvatorstai #273: jää

Kategoria(t): Valokuvatorstai | 27 kommenttia